98 päivää

      Ei kommentteja artikkeliin 98 päivää

Niin pitkäksi muodostui tauko livenä nähdyistä lätkäpeleistä. Täytyy sanoa, että kyllä sen huomaa ja tuntee. Ihan liian pitkä tauko. Toki keväällä oli toukokuussa MM-kisat, mutta nekin tuli seurattua tv:stä, joten se ei ole sama asia kuin katsoa matseja paikan päällä.

Viimeiseksi live-peliksi kaudella 2015-2016 muodostui viime kauden ratkaiseva finaali Tappara-IFK. Mutkien ja monien kommelluksien kautta pääsin kuin pääsinkin matkaan Tampereelle. Ottelu oli täynnä tunnetta. En sano, etteikö tappio ja hopea olisi ollut pettymys, koska sitähän se tietenkin oli. Mutta ennen kaikkea mulla oli päällimmäisenä tunteena kiitollisuus. Kuulostaako tyhmältä? Niin ehkä monesta muustakin, mutta koko kausi oli kokonaisuutena ja monella tavoin niin huikea, etten mä osannut olla pelin loputtua vihainen tai suuttunut, saati kovin pettynyt. Hämmästynyt kylläkin, etten ollut huonolla tuulella. Kun Ramu tuli kyynel silmässä pelin jälkeen kiittämään meitä faneja, niin en mäkään enää pystynyt itkua pidättämään. Kaikki tunteet joita kauden aikana oli kokenut, kaikki uudet ystävät ja perheenjäsenet keihin oli tutustunut – ilot ja surut, kaikki purkaantui sillä hetkellä. Mulle jäi todella hyvä mieli kaudesta 2015-2016, vaikka se kirkkain kruunu jäikin saamatta.

Pienen hengenvedon jälkeen sitä alkoi odottamaan jo uusia pelejä. Kesä on ollut tosi pitkä ja raskas, vasta näin elokuussa lomailevalle toki töiden teosta on ollut se hyöty, että ihan koko ajan ei kerkeä ajattelemaan koska on seuraava peli, vaikka se alitajunnassa pyöriikin.

Suunnitelmissa oli avata jääkiekkokausi Raumalla perinteisessä Pitsiturnauksessa. Kuitenkin kävi niin onnellisesti, että jo muutama päivä ennen Pitsiturnausta mä pääsin katsomaan meidän Ramun peliä Keravalle, kun Amur pelasi uutta KHL-joukkuetta Red Star Kunlunia vastaan. Tuntui sekä mahtavalta päästä pitkästä aikaa jäähalliin katsomaan peliä, että oli kyllä myös mahtavaa päästä näkemään Ramu pelaamassa uuden joukkueensa kanssa. Vaikka täytyy sanoa, että outoahan se on nähdä jossain muussa kuin IFK-paidassa. Muutama päivä myöhemmin kävin Espoossa katsomassa vielä Amuria ja Ramua uutta Mestis-joukkue Espoo Unitedia vastaan pelatussa ottelussa. Hienoja kokemuksia, en voi muuta sanoa! Vielä kun saatiin lakanan ja #ramufanclubin kanssa IFK-vermeet päällä Ramulle vähän lisää tsemppiä, niin ilta oli ihan huikea 🙂

blogikuva2

 

Perjantaina 5.8. klo:04.30 alkoikin sitten matka kohti Raumaa ja Pitsiturnausta. Olin ensimmäistä kertaa Pitsiturnauksessa viime vuonna ja pidin siitä kovasti. Toki perinteisesti Lukko-Ässät pelin aikana halli on aina ääriään myöten täynnä, mutta tänä vuonna huomasin että halli oli koko päivän lähes täynnä ja istumapaikkaa sai ihan hakea. Erittäin hienoa, että niin moni oli koko päivän paikalla.

Meiltä paikalle tuli ei se ehkä ihan odotetuin kokoonpano, mutta yhtä kaikki oli viimein hienoa nähdä jätkät jäällä. Kaikilta joukkueilta peli oli vielä luonnollisesti vähän hakemista, mutta joka tapauksessa oli kiva nähdä pitkän tauon jälkeen oman perheen peliä. Hävittiin Lukolle välierässä, joten kotimatka alkoi vähän suunniteltua aiemmin kun ei sitten viitsitty iltamyöhään asti paikalle enää jäädä. Meillä oli aika kivasti perhettä paikalla myös katsomossa, se oli mukava huomata. Tuli sitä törmättyä myös muutamaan muun joukkueen tuttuun kannattajaan. Kiva huomata, miten jääkiekko yhdistää myös yli seurarajojen ja juttua riittää myös muiden kuin punaisten kanssa.

Mekin, kuten moni muukin, mentiin viimeisen pelin jälkeen odottamaan jätkiä ulos bussin lähelle. Mun täytyy sanoa että on erityisen hienoa kerta toisensa jälkeen huomata, miten jokainen pelaaja jaksaa aina hymyillä jokaiselle kannattajalle ja aina löytyy aikaa vielä yhdelle yhteiskuvalle tai nimikirjoitukselle, saati juttutuokiolle. Ihan sama onko takana hävitty vai voitettu peli.

blogikuva1

Mun osalta kausi on siis tavallaan nyt avattu, vielä odotellaan kovasti niitä tosipelejä. Seuraavana itsellä ohjelmassa 29.8. pelattava harjoitusottelu Luganoa vastaan. Sen jälkeen alkaa (tai oikeastaan jo 26.8. vieraspelillä) vihdoin CHL, jossa pääsen Kamraattien kanssa toteuttamaan kotipelien ohessa Fan Ambassadorin tehtäviä.

16.9. tärähtää sitten Liigakin käyntiin ja niin on taas kaikki pelit kunnolla käynnissä ja kannattajalla hyvä olla, oman punaisen perheen keskellä <3

#alkaisjo!

Nita Tallus